SKAL ja Logistiikkayritysten Liitto: Päästökaupparatkaisussa Suomen edun tultava ensin
Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry ja Logistiikkayritysten Liitto ry kehottavat hallitusta huolehtimaan, että vuonna 2027 voimaan tulevan liikenteen päästökaupan tulot ja ilmastorahastoon liittyvä Suomen saanto on ohjattava liikenteen päästöjen vähentämistoimiin. SKAL ja Logistiikkayritysten Liitto esittävät keinoja raskaan liikenteen huomioimiseksi.
Päästökaupan voimaantulo sallii päästökauppatulojen palautuksen jäsenmaille. Suomen saannoksi on arvioitu noin 450 miljoonaa euroa, josta tieliikenteelle noin 300 miljoonaa euroa. Direktiivi jättää melko paljon kansallista liikkumavaraa rahan käytössä. Myös Sosiaalisen ilmastorahaston tavoite on vähentää päästökaupan negatiivisia vaikutuksia haavoittuvassa asemassa oleville kotitalouksille, mikroyrityksille ja liikenteen käyttäjille, sekä edistää irtautumista fossiilisista polttoaineista.
– Näiden välineiden käyttö Suomen tieliikenteen hyödyksi on pyrittävä maksimoimaan. Meidän on säilytettävä logistinen kilpailukykymme. Tähän liittyy merkittävästi EU:n päästökaupparatkaisu, joka uhkaa nostaa liikenteen käyttämän energian hintaa, sanoo SKALin toimitusjohtaja Anssi Kujala.
Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry ja Logistiikkayritysten Liitto ry pitävät välttämättömänä, että kuljetusalan kilpailukyky turvataan ympäristösääntelyn kiristyessä. Suomen kilpailukyky edellyttää kustannustehokasta ja toimivaa logistiikkaa.
Kujalan mukaan fossiilisen polttoaineen jakelun päästökaupan vaikutusarvioihin liittyy merkittäviä epävarmuustekijöitä.
– Se voi nostaa polttoaineen hintaa huomattavasti enemmän kuin nyt osataan arvioida. Päästövähennyskeinojen päällekkäiset kulut tulee arvioida ja kohtuuttomat polttoaineen hinnan nousut välttää, muistuttaa Kujala.
Pitkät välimatkat ja meri erottavat Suomen Euroopan päämarkkinoista ja lisäävät Suomen ulkomaankaupan kustannuksia. Myös arktiset olosuhteemme luovat haasteita, joita muilla ei ole. Suomen kaltaiselle maalle energian hinta on tärkeä kilpailutekijä.
Järjestöjen mukaan päästökauppatulot ja sosiaalisen ilmastorahaston tulot tulee ohjata kattavaan tankkaus- ja latausinfrastruktuuriin, mikä on edellytys vaihtoehtoisten käyttövoimien yleistymiselle raskaassa liikenteessä. Suomen hallituksen tulee tehdä aktiivista vaikuttamistyötä EU:ssa, jotta myös biokaasun tankkausasemien tukeminen olisi jatkossa mahdollista. Sähkö- ja kaasukäyttöisten kuorma-autojen hankintatuki tulee palauttaa keinovalikoimaan.
– Erinomainen, koko yhteiskunnan toimivuutta palveleva kohde päästökauppatulojen käytölle on tiestön ja myös siltojen korjausvelan vähentäminen. Lisäksi rahoitusta on tarpeen suunnata liikenteen päästöihin liittyvään t & k -toimintaan. Tämä antaa työkaluja myös kuljetusalan vastuullisuusraportointiin, SKALin logistiikkajohtaja, Logistiikkayritysten Liiton toimitusjohtaja Outi Nietola sanoo.
SKALin ja Logistiikkayritysten Liiton mukaan Suomen on itse osattava tuoda näitä tekijöitä esiin myös EU- säädöksiin vaikuttamisessa.
– Päästökauppatuloilla ja ilmastorahastolla tulee lieventää päästökaupan laajenemisen aiheuttamia sosiaalisia ja taloudellisia haasteita, Suomen logistiset erityispiirteet huomioiden, Outi Nietola sanoo.
Ammattidiesel valmisteluun, taakanjakosektoria arvioitava
Raskaan kaluston keskeisenä käyttövoimana on vielä pitkään diesel, ja tämä on tunnistettava kaikissa päätöksissä.
Kuljetusala kiittää, että hallitus on päättänyt ottaa käyttöön ammattidiesel-järjestelmän, kun päästökauppa tulee voimaan 2027. Ammattidieselin valmistelu tulee käynnistää nopeasti.
Järjestöjen mukaan pidemmällä aikavälillä tulisi tarkastella taakanjakoasetuksen tarpeellisuutta ja toimivuutta. Päällekkäisten ilmastotoimien välttämiseksi on vähitellen kaikki muu paitsi maankäyttö saatava EU:n laajuiseen päästökauppaan. Tämä kohtuullistaisi liikenteen päästövähennystoimia Suomessa ja olisi kustannustehokkaampi ja tasapuolisempi kuin taakanjakoasetuksen mukainen järjestelmä.
