Traficom: Julkinen latausinfrastruktuuri laajentuu hyvää vauhtia Suomessa
Useampi kuin joka kolmas uusi henkilöauto kulkee jo uusilla käyttövoimilla. Myös sähköautoja ja ladattavia hybridejä palveleva julkinen latausinfrastruktuuri on jo varsin kattava koko maassa, kertoo Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin laatima liikenteen vaihtoehtoisten käyttövoimien jakeluinfrastruktuurin nykytilaa tarkasteleva muistio. Muistio on tehty liikenne- ja viestintäministeriön toimeksiannosta kansallisen jakeluinfratyön tueksi.
Henkilöautoja palveleva julkinen latausinfrastruktuuri on laajentunut nopeasti viime vuosina. Latausinfran peittävyys Suomessa on varsin hyvä. Lähes koko maassa lähin julkinen latausasema löytyy 50 kilometrin säteellä.
Tiheintä latausverkosto on Etelä- ja Länsi-Suomessa, missä latausasema löytyy lähes aina 25 kilometrin säteellä. Viimeisen vuoden aikana varsinkin nopeaa latausta tarjoavien suurteholatauspisteiden määrä on kasvanut erityisesti kaupungeissa ja keskeisimpien pääteiden varsilla.
Suomessa jo lähes 1800 julkista latausasemaa ja niissä lähes 8000 latauspistettä
Elokuussa 2022 Suomessa oli julkisia latausasemia yhteensä 1 788 kappaletta ja niissä oli yhteensä 7 719 latauspistettä. Näistä pikalatauspisteitä (antoteho välillä 50 kW – 150 kW) oli yhteensä 542 kappaletta ja suurteholatauspisteitä (antoteho vähintään 150 kW) 515 kappaletta. Kotilataus on Suomessa pääsääntöisesti ensisijainen lataustapa suurimmalle osalle sähköauton käyttäjistä. Julkinen lataus täydentää sitä pidemmillä matkoilla.
Liikenteen energianmurros ja irtautuminen fossiilisista käyttövoimista etenee
Tammi-syyskuussa 2022 ensirekisteröidyistä henkilöautoista uusilla käyttövoimilla toimivien osuus oli 36 prosenttia kun nelisen vuotta sitten vastaava osuus oli 6 prosenttia. Uusilla käyttövoimilla toimivia autoja ovat täyssähköautot, ladattavat hybridit, kaasu- ja flex-fuel -autot.
Uusilla käyttövoimilla toimivia autoja tuodaan käytettynä maahan aiempaa enemmän. Tammi-syyskuussa 2022 käytettyinä maahantuoduista henkilöautoista uusilla käyttövoimilla toimivien osuus oli 55 %. Tämä osuus on noussut vuoden alusta noin 15 prosenttiyksikköä.
Uusien käyttövoimien osuus koko henkilöautokannasta on 5 %
Maassamme liikennekäytössä olevista henkilöautoista uusilla käyttövoimilla toimivien osuus oli kesäkuun lopussa 2022 noin 5 prosenttia. Bensiinikäyttöisiä oli 68 % ja dieselkäyttöisiä 27 %.
Biokaasulla liikkuvien kuorma-autojen määrä kasvaa vakaasti ja on nykyisin 450 kpl. Uusia käyttökohteita kaasuautoille on löytynyt koko ajan, jopa raskaassa raakapuunajossa on ensimmäinen nesteytettyä biokaasua käyttävä auto käytössä. Sähkökuorma-autoja on liikenteessä 20 kpl.
Kaupunkibusseissa kehitys nopeinta
Linja-autot sähköistyvät nopeasti. Kaupunkiliikenteessä käytetyistä, vuonna 2021 ensirekisteröidyistä linja-autoista yli 80 prosenttia oli sähkökäyttöisiä.
Vuonna 2018 suurin osa uusista kaupunkien paikallisliikenteen busseista oli vielä dieselkäyttöisiä. Hankintojen ympäristöohjaus ja tekniikan kehitys muuttivat tilanteen neljässä vuodessa. Vuonna 2021 sähköbussien osuus dieseleihin nähden oli jo yli nelinkertainen.
Kaupunkien väliseen liikenteeseen ja tilausliikenteeseen käytettävien bussien sähköistyminen ei ole lähtenyt vielä käyntiin.
Jakeluinfraohjelma valmisteilla
Nyt valmistunut tilannekuvaus palvelee keväällä 2022 työnsä aloittaneen kansallisen jakeluinfratyöryhmän työtä. Liikenne- ja viestintäministeriön johtama työryhmä arvioi Suomen jakeluinfran nykytilaa, nykyisten toimien riittävyyttä ja mahdollisesti tarvittavia uusia toimia jakeluinfran kehittämiseksi.
”Jakeluinfratyöryhmän työ panee toimeen fossiilittoman liikenteen tiekarttaa, jossa on määritelty keinot kotimaan liikenteen päästöjen puolittamiseksi vuoteen 2030 mennessä. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi tarvitsemme autokannan uusiutumista ja kestävän liikenteen tarpeita vastaavaa jakeluinfraa. Muutos on ilahduttavassa vauhdissa, mutta tavoite on haastava ja vaatii jatkossakin päättäväisiä toimia”, kertoo jakeluinfratyöryhmän puheenjohtaja, yksikön johtaja Päivi Antikainen liikenne- ja viestintäministeriöstä.
Kansallinen jakeluinfratyöryhmä tarkastelee niin sähkölatausta kuin biokaasun ja vedyn tankkausta. Työryhmä tuottaa 2030-luvulle ulottuvan kansallisen jakeluinfraohjelman, joka julkaistaan alkuvuodesta 2023.
