Kuljetus ja Logistiikka

Kuljetus ja Logistiikka

 

Paketti- ja jakeluautojen kustannusten nousu huolestuttaa

Tuotantoautojen kustannusten nousu huolestuttaa yrityksissä. Polttoaineiden hinnat tuntuvat kallistuvan päivittäin. Myös muut kulut, kuten renkaiden hinnat, ovat nousseet pelkästään tänä vuonna 10 prosenttia ja pakettiautojen suosittujen mallien hinnat noin 8 prosenttia. Hintojen nousulle ei ole loppua näkyvissä.

Autoleasingyritys LeasePlanissa on mietitty, mihin tuotantoautojen hankinta- ja käyttökustannuksiin yrityksissä voidaan vaikuttaa. Vaikka dieselin hintaa voi oikeastaan vain kauhistella, niin olisiko mahdollista jotenkin vaikuttaa polttoaineen kulutukseen? Ainakin moniin muihin kuluihin voi vaikuttaa, kun selvittää, mistä kaikista elementeistä kustannuksissa on kyse. Autokannan suunniteltu hallinnointi ja keskittäminen auttavat kulujen seurannassa ja myös niiden minimoinnissa.

– Ajokilometrien vähentäminen ei juurikaan ole ratkaisu ammattikäytössä olevien tuotantoautojen kustannusten karsimiseen. Keskeisintä olisikin nyt selvittää, mistä kustannukset muodostuvat ja mihin kannattaa erityisesti kiinnittää huomiota, toteaa LeasePlanin Head of Business Development Tiina Märijärvi.

Märijärvi on laskenut, paljonko hinnat ovat kallistuneet pelkästään kuluvan vuoden aikana. Dieselin hintaan voi merkitä korotusprosentiksi noin 50 ja 95E:hen 40. Tästä saa sadan auton yrityksessä kuuden litran kulutuksella ja 20 000 kilomerin ajolla 100 000 euroa lisää vuosittaisiin polttoainekuluihin alv:n kanssa. Renkaiden hinnat ovat nousseet 10 prosenttia ja alumiinivanteiden lähes 30 prosenttia.

Missä voi säästää?

– Myös pakettiautojen listahinnat ovat pääsääntöisesti nousseet. Suosituimmat työsuhdeautomallit ja pakettiautomallit ovat kallistuneet alkuvuodesta keskimäärin kahdeksan prosenttia. Joissakin yksittäisissä malleissa hinta on voinut nousta jopa 22 prosenttia, luettelee Märijärvi.

Tuotantoautoja pitää kuitenkin säännöllisesti uusia, vaikka hinnat nousevat. Toimiva ja tarkoituksenmukainen autokanta on kuljetusten onnistumisen perusta. Märijärvi on alaa vuosia seuranneena todennut, että uusien autojen hankinnassa yritykset voivat saada kustannuksia kohtuullisen hyvinkin hallintaan. Iso asia on esimerkiksi se, että valitaan malli, jonka pitää hyvin jäännösarvonsa.

Kun autokanta on hankittu kokonaisuutena ja hankinnat tehdään suunnitellusti, voidaan säästöä saada ostohinnan yrityssopimusten kilpailutuksen lisäksi muun muassa rengashankinnoissa ja huollossa sekä autojen lisävarustelussa. Kun automerkkejä ja -malleja ei ole muutamaa enemmän, voidaan varusteita käyttää tarvittaessa myös muissa autoissa. Märijärvi muistuttaa myös siitä, että esimerkiksi uuteen autoon voidaan siirtää vanhasta hyväkuntoiset hyllyt, jolloin kaikkea ei tarvitse hankkia aina uutena.

– Merkittävää säästöä saadaan uuden auton hankinnassa polttoainekuluissa, kun valitaan vähemmän kuluttava malli. Jos yrityksen autokanta on päässyt vanhenemaan, voidaan uusilla autoilla pienentää polttoainekustannuksia ja samalla myös hiilidioksidijalanjälkeä.

Kun jatketaan Märijärven aiempaa laskelmaa, niin sadan auton yrityksessä saadaan säästöä polttoainekuluissa tämän päivän hinnoilla noin 80 000 euroa ilman alv:tä, jos autot vaihdetaan malleihin, jotka vievät kaksi litraa vähemmän dieseliä sadalla kilometrillä. Summa on yllättävänkin iso.

Auttaako sähköistäminen?

Liikennepolttoaineilla on iso osuus CO2-päästöjen vähentämisessä. Yksi keino on myös pakettija jakeluautojen sähköistäminen. Sähköautomalleja on aikaisempaa enemmän tarjolla myös tuotantoautopuolella, mutta niiden hankintahinta on edelleen 30 prosenttia kalliimpi peruspakettiautoihin verrattuna. Märijärvi muistuttaa, että hankintahinnan sijaan kannattaa vertailla diesel- ja sähkömallin kokonaiskustannuksia. Näissä vertailuissa sähkökäyttöiset pärjäävät jo varsin hyvin.

– Mielestäni tärkeintä tuotantoautopuolella on kuitenkin se, miten sähköautojen lataus onnistuu. Jos ne ladataan työpaikalla omakustannushintaan, saadaan tuntuva säästö kustannuksiin. Jos autot pitää ladata työpäivän aikana kalliimmalla hinnalla julkisissa pisteissä, menee siihen paitsi enemmän rahaa myös työaikaa hukkaan. Julkisessa pisteessä lataaminen voi olla kolmekin kertaa kalliimpaa kuin työpaikalla lataaminen, Märijärvi toteaa.

Toisaalta asiakkaat saattavat edellyttää, että tuotantoautoista tietty määrä on ainakin osittain sähkökäyttöisiä. Tällä saattaa olla iso merkitys kilpailutuksissa pärjäämisessä. – Tärkeintä tuotantoautojen valinnassa on hankkia tarkoituksenmukainen ja oikein mitoitettu malli, Märijärvi tarkentaa.

LeasePlanissa tehdään autoilun hinta- ja kustannusvertailua yleisesti ja leasingautoista henkilö- ja tuotantoautosektorilla. LeasePlanin tilastoraportointi perustuu 25 000 autoon ja 500 asiakasyritykseen.

Artikkeli on julkaistu Kuljetus & Logistiikka -lehden numerossa 3 / 2022

FacebooktwitterlinkedinmailFacebooktwitterlinkedinmail
 

Kuljetus & Logistiikka
Artturinkatu 2, Box 29, 20200 Turku
lehti@kuljetuslehti.fi