Kuljetus ja Logistiikka

Kuljetus ja Logistiikka

 

Laatuviskit kypsyvät historiallisen varaston hämärässä – Ratkaisu varastointiin löytyi Toyotalta

Poikkeukselliset tuotteet vaativat poikkeuksellisen varaston. The Helsinki Distilling Company on löytänyt 160 vuotta vanhasta rakennuksesta optimaaliset olosuhteet laatuviskeilleen.

Viskitynnyreiden varastohyllyt.

Massiiviset puiset pariovet avautuvat edessämme. Niiden takaa paljastuu metrinpaksuisten graniittiseinien sisälle kätkeytyvä viileä ja miedosti makealta tuoksuva varasto. Hämärässä lepää tuhatkunta tammista tynnyriä, kukin täynnä kypsyvää viskiä.

Iso osa tynnyreistä on vaaleaa tammea, mutta joukossa on myös ikääntyneitä, yli viisikymppisiä senioreja. Tynnyreiden koko vaihtelee 50 litrasta 200 litraan. Yhteensä niissä on liki 100 000 litraa jaloa ruisjuomaa.

”Tässä tynnyrissä oli kypsytetty 25 vuotta rommia, juuri ennen kuin kun ostimme sen. Aiemmin siinä oli tehty konjakkia 30 vuotta ja mahdollisesti viiniä ennen sitä”, The Helsinki Distilling Companyn (HDCO) Master Blender Kai Kilpinen sanoo.

Tarkoin harkittu kokonaisuus

Varaston tunnelma ja visuaalinen ilme ovat tärkeä osa Kilpisen huolella vaalimaa HDCO:n brändiä. Värit, valot, ja materiaalit tukevat toisiaan. Kahdeksan asteen lämpötila ja maakellarin kosteus ovat ideaaleja viskin kypsytykselle, sillä näissä oloissa tynnyreiden läpi haihtuu mahdollisimman vähän kallista juomaa. Promillenkin suurempi haihtuminen vuodessa merkitsisi keskimäärin yhden tynnyrin menetystä.

Seitsenmetrisen avotilan toisessa kerroksessa on parinkymmenen hengen viihtyisä maistelutila ja alakerrassa pari pienempää. Yläkerroksen pitkää seinää kiertää 50-litraisten pikkutynnyreiden rivistöt. Niissä on asiakkaiden omistamaa kypsymistä odottavaa viskiä. Yhden päätyyn on kirjoitettu ”See you 2025” ja omistajaporukan puumerkit.

Idea tilan käytöstä viskivarastona heräsi Kilpisellä vuonna 2010, kun hän kävi siellä ensimmäisen kerran. Heinon Tukku käytti tuolloin tilaa viinikellarinaan. Kiinteistöllä on vanhempikin historia alkoholivarastona, sillä se palveli Helsingin Panimon olutvarastona 1860-luvulta aina vuoteen 1917.

Kun tila vapautui vuonna 2018, alkoi Kilpinen kumppaneineen neuvotella Helsingin kaupungin kanssa tilan vuokrasta. Sopimus syntyi ja sisään päästiin vuoden 2020 keväällä, jolloin suunnitelmat varaston designista ja kalustuksesta olivat jo valmiina.

Mustat hyllyt ovat osa tarkoin harkittua kokonaisuutta.

”Ei tähän ympäristöön olisi voinut ajatella oransseja tai sinisiä hyllyjä. Onneksi Toyota pystyi toimittamaan meille sen, mitä tarvitsimme”, Kilpinen sanoo.

Hyllystö räätälöitiin tarpeiden

mukaan HDCO ja Toyota Material Handling löysivät toisensa, kun Kilpinen otti yhteyttä Toyotan myyntiin ja pyysi tarjousta.

”Selvitin kotimaisilta ja kansainvälisiltä kollegoiltani, mistä kannattaisi kysyä laadukkaita hyllyjä. He suosittelivat minulle Toyotaa.”

Toyotan asiantuntijat tulivat paikalle, ihastuivat paikkaan, kuvasivat ja mittasivat tilat. He tekivät tiiviillä aikataululla alustavan suunnitelman Kilpisen määrittelemien tarpeiden mukaan. Vaihtoehtoja syntyi useita ja niitä punnittiin yhteisvoimin.

”Päädyimme tähän ratkaisuun sen toimivuuden vuoksi ja siksi, että näin rakennetuissa hyllyissä tynnyreiden päät ovat esillä. Tämä näyttää parhaalta.”

Kilpisen toiveiden mukaan mustiksi maalatut tynnyrihyllyt on tehty mitoiltaan tarkasti HDCO:n tarpeisiin. Niiden syvyys on tynnyrin mitta ja korkeutta juuri sen verran, että tynnyrit mahtuvat lepäämään vaakapalkeilla olevien tynnyritukien päälle. Tynnyreitä on enimmillään seitsemässä kerroksessa. Kunkin pystypalkin alla on metallilaatta, joka jakaa hyllystön painoa kivilaattaisella lattialla.

Kun hyllystöä päästiin rakentamaan, tuotiin rakennustarpeet varaston sisään Toyotalta vuokratulla pinontavaunulla, sillä trukki ei olisi mahtunut ovesta sisään. Hyllyjä rakennettiin lomittain varaston täyttämisen kanssa. Kun yksi hyllyrivi oli valmis, se täytettiin tynnyreillä ennen kuin seuraavaa hyllyriviä lähdettiin rakentamaan.

Kahdesta vanhasta varastosta olleiden satojen tynnyreiden siirto uuteen varastoon oli melkoinen operaatio. Tynnyrit tuotiin varovasti uuteen varastoon ja tyhjennettiin kukin omaan väliaikaissäiliöön. Sitten tynnyrit nostettiin hyllyihin. Tämän jälkeen kuhunkin tynnyrin pumpattiin tarkasti sen oma viski.

Viski pumpataan hyllyissä oleviin tynnyreihin

Tuore viski tuodaan tuhannen litran säiliössä varaston ovelle kilometrin päässä olevalta tislaamolta. Säiliö siirretään sisälle Toyotalta vuokratulla pinontavaunulla. Säiliötä siirretään pinontavaunulla tynnyriltä toiselle sen mukaan, missä tynnyreissä tuotantoerän viskin on määrä kypsyä.

Viski pumpataan säiliöstä tynnyreihin. Jos tynnyrit ovat korkealla hyllyssä, käytetään apuna henkilönostinta. Osaa viskistä kypsytetään kahdessa erässä: nelisen vuotta nuorissa bourbon-tynnyreissä ja sen jälkeen loppukypsytys vanhoissa tynnyreissä. Näin viskiin saadaan haluttu vivahde, kuten savun tai sherryn sävy. Kun viskierä pullotus koittaa, se pumpataan tynnyreistä säiliöihin ja lähetetään pullottamoon.

Ruisviski on sydämen asia ja hyvää bisnestä

Kun Kilpisen kanssa keskustelee viskistä, huomaa heti, että aihe on hänelle hyvin läheinen. Ei siis ihme, että pitkäaikainen harrastus muuttui tislaamoyrittäjän työksi vuonna 2014.

Monista viskiin liittyvistä kysymyksistä yksi nousee päällimmäiseksi: Miksi raaka-aineena on ruis, eikä perinteinen ohra?

”Ruis on suomalaista ja me haluamme tehdä suomalaista viskiä. Se on meidän juttumme. Suomessa kasvatetaan poikkeuksellisen korkealaatuista ruista, jota viedään muun muassa Yhdysvaltoihin viskin valmistukseen.”

Ruisviskimarkkinoilla on vähemmän kilpailua kuin perinteisissä ohrapohjaisissa blended- ja single malt -viskeissä. Näin siitäkin huolimatta, että ruisviskien suosio on voimakkaassa nousussa viskiharrastajien piirissä.

Vuonna 2014 perustettu HDCO tuottaa runsaan viskivalikoiman ohella giniä, akvaviittia ja omenalikööriä. Yrityksellä on Helsingin tislaamon ja varaston lisäksi tislaamo myös Tahkon hiihtokeskuksessa, missä tuotetaan viskiä luomuohrasta. Luomua ruisviskiä HDCO ei ole tuottanut, sillä laadukasta ja tasalaatuista mallastettua luomuruista on vaikea saada.

Gini on tällä hetkellä yrityksen määrällisesti ja liikevoiton kannalta merkittävin tuote. Viski kattaa jo tällä hetkellä suurimman osan myynnin arvosta. Sitä tuotetaan vuodessa muutama kymmenen tuhatta litraa.

Kaksi viime vuotta Helsinki Distilling Company on ollut voitollinen – koronasta huolimatta. Yksi korona- ajan oivallus oli valmistaa käsidesiä.

Tulevaisuuteen Kilpinen katsoo luottavaisesti. Vaikka pari vuotta vanhassa varastossa on vielä muutamalle kymmenelle tynnyrille kasvun varaa, on suunnitelmat jo toinen varastosta. Laatuviskien kysyntä kasvaa jatkuvasti.

”Parin vuoden päästä meillä on kymmenvuotisjuhlat, silloin avaamme yhden ensimmäisistä tynnyreistämme”, Kilpinen sanoo odotusta äänessä.

www.toyota-forklifts.fi

Artikkeli on julkaistu kuljetus & Logistiikka -lehden numerossa 2/2022

FacebooktwitterlinkedinmailFacebooktwitterlinkedinmail
 

Kuljetus & Logistiikka
Artturinkatu 2, Box 29, 20200 Turku
lehti@kuljetuslehti.fi