Kuljetus ja Logistiikka

Kuljetus ja Logistiikka

 

John Nurmisen Säätiön ja Traficomin yhteistyöllä vähennetään kemikaalipäästöjä Itämereen

Nestemäisiä irtolasteja eli kemikaaleja kuljettavien säiliöalusten tankinpesun yhteydessä mereen voi päätyä yhdellä kertaa satojakin litroja haitallisia ja vaarallisia kemikaaleja. John Nurmisen Säätiö ja Liikenne- ja viestintävirasto Traficom ovat käynnistäneet Kemikaalialushankkeen, jonka tavoitteena on tunnistaa Suomen satamissa käyvien kemikaalisäiliöalusten tankkien pesuun liittyvät haitallisimmat ja vaarallisimmat kemikaalipäästöt Itämereen. Samalla on tarkoitus löytää ratkaisuja sallittujen päästöjen vähentämiseksi.

Kemikaalialus. Kuvaaja Ville-Veikko Intovuori. Kuva: Traficom. Kuvituskuva.

Kemikaalisäiliöaluksilla on usein käytäntönä lastin purkamisen jälkeen pestä tankkinsa merivedellä matkalla seuraavaan lastaussatamaan. Alusten aiheuttaman meren pilaantumista ehkäisevän kansainvälisen MARPOL-yleissopimuksen mukaan laivat saavat tankinpesun yhteydessä päästää eräitä kemikaaleja mereen tietyissä rajoissa.

 ”Sääntely edellyttää, että pesuvesiä purkaessaan laivan on oltava tarpeeksi kaukana lähimmästä rannasta – minimissään 12 merimailia (noin 22 km) rannasta – ja meren minimisyvyys on oltava 25 m. Tämä johtaa siihen, että esimerkiksi matalalla Suomenlahdella tankinpesu on käytännössä keskittynyt varsin pienelle merialueelle”, kertoo erityisasiantuntija Jyrki Vähätalo Traficomista.

“John Nurmisen Säätiössä parannamme Itämeren tilaa vähentämällä mereen kohdistuvaa kuormitusta ja ympäristöriskejä. Vaikka pesuvedet laimenevatkin Itämereen sekoittuessaan, haluamme säätiönä huolehtia, ettei Itämereen valu turhaa kemikaalikuormaa. Toivomme, että kemikaaleja käyttävät yritykset lähtevät mukaan suojelemaan Itämerta ja kehittämään ratkaisuja päästöjen vähentämiseksi”, toteaa meriympäristöjohtaja Ulla Rosenström John Nurmisen Säätiöstä.

Haitallisimmat ja vaarallisimmat kemikaalit ja niiden määrät arvioitu

Traficomin asiantuntijat Juulia Suikula ja Jyrki Vähätalo laativat hankkeen aluksi riskiarvion, jonka avulla tunnistettiin meriympäristölle ja ihmisen terveydelle potentiaalisesti suurinta haittaa aiheuttavat kemikaalit. Riskiarviossa huomioitiin kemikaalin haitallisuus ympäristölle, vaarallisuus ihmisen terveydelle sekä kemikaalin purkumäärät Suomen satamissa.

Riskiarvioon perustuen Kemikaalialushankkeessa etsitään ratkaisuja mm. muovin raaka-aineena käytettävien styreenin, bentseenin ja pyrolyysibensiinin sekä kemiantuotteiden, erityisesti biopolttoaineiden, tuotannossa käytettävien mäntyöljyjen päästöjen vähentämiseksi.

Ratkaisuja päästöjen vähentämiseksi etsitään yhteistyössä toimijoiden kanssa

“Tankinpesusta johtuvaa kemikaalikuormaa voidaan vähentää esimerkiksi kehittämällä tankin tyhjennys- ja pesumenetelmiä sekä pesuvesien käsittelyä. Eri kemikaalien kohdalla toimivimmat ratkaisut voivat olla erilaisia, joten avainasemassa parhaiden ratkaisuiden etsimisessä ovat kemikaaleja käyttävät yritykset.” kertoo Kemikaalialushankkeen projektipäällikkö Eeva Tähtikarhu John Nurmisen Säätiöstä.  

Porvoon Kilpilahdesta löytyy hyvä esimerkki yrityksestä, joka huolehtii hankintaketjunsa päästöistä tarkemmin kuin mitä ympäristöluvan vaatimukset ja merenkulun kansainvälinen MARPOL-yleissopimus edellyttävät. EPS-muovituotteita (expanded polystyrene) valmistava BEWI RAW Oy edellyttää, että styreenilastin purettuaan alukset pesevät tankkinsa Kilpilahden satamassa ennen kuin ne päästetään jatkamaan matkaansa Itämerelle.  

”Näin styreenipitoiset pesuvedet saadaan otettua talteen. Styreeni erotellaan pesuvedestä ja hyödynnetään tuotantolaitoksella, minkä jälkeen jäljelle jäänyt pesuvesi käsitellään yrityksen omalla jätevedenpuhdistamolla.”, kertoo BEWI RAW Oy:n Site Manager Petri Rekonen.

”Meillä tämä menettely on ollut käytössä Kilpilahdessa jo vuosia. Tässä hankkeessa olemme kiinnostuneita selvittämään, saammeko menetelmän käyttöön myös muissa satamissa, joista tuodaan meille raaka-aineita.”  

FacebooktwitterlinkedinmailFacebooktwitterlinkedinmail
 

Kuljetus & Logistiikka
Artturinkatu 2, Box 29, 20200 Turku
lehti@kuljetuslehti.fi